Etsi
  • Movement Coach

Hengitätkö laadukkaasti?

Päivitetty: tammi 6

Jokainen meistä hengittää, tietenkin, mutta useampi meistä saattaa hengittää terveydelle haitallisella tavalla. Erilaiset elämäntavat ja -tyylit vaikuttavat hengitykseemme, kuten ruokavalio, liikuntatottumukset, uni ja palautuminen, stressi, istuva elämäntyyli, korkeammissa lämpötiloissa oleilu (sisätiloissa), ”iso hengittäminen” sekä suun kautta hengittäminen.


Krooninen hyperventilaatio

Sanasta hyperventilaatio tulee helposti mieleen hetki, kun haukkoo henkeä ja mahdollisesti joutuu käyttämään paperipussia apuna. Tästä ei kuitenkaan nyt ole kyse. Krooninen hyperventilaatio on tila, missä hengitämme jatkuvasti suhteessa liian paljon sisään sekä liian paljon ulos. Siihen voi liittyä myös se, että hengitämme suun kautta, oli kyse sitten nukkumisesta, treenaamisesta tai ihan yleisesti. Hengittäessämme liikaa, eli hengitysvolyymin ollessa liian suuri, kaasujen happi, typpioksidi sekä hiilidioksidi suhteet ovat vinksallaan. Sisään hengittäessä happi siirtyy keuhkoista verenkiertoon sitoutumalla punasolujen hemoglobiiniin ja jotta happimolekyylit pääsisi kulkemaan kohteisiinsa, elimistöön ja kudoksiin, tulee alveoleissa sekä valtimoveressä olla tarpeeksi hiilidioksidia hapen vapauttamiseen. Hengittäessä kuitenkin liikaa ei tätä vaadittua hiilidioksidia ole, joten happimolekyyli ei pääse irtoamaan hemoglobiinista – hapen puute hengitysilmassa ei siis luo happivajetta, vaan hiilidioksidin vähäinen määrä elimistössä.


Miten krooninen hyperventilaatio voi vaikuttaa/näkyä?

- raskasta, epäsäännöllistä ja vaivallista hengittämistä

- pallean toimintahäiriöitä

- hengitystiet ahtautuvat

- verenkierto sekä hapenkuljetus heikentyy

- kaasujen luonnolliset tasot veressä sekoittuvat

- sileiden lihasten supistumista, mitkä ympäröivät verisuonia sekä hengitysteitä (vaikutus esim. verenpaineeseen. Hiilidioksidia ollessa tarpeeksi rentouttaa se sileitä lihaksia ja näin olleen mahdollistaa rennon hengittämisen ja terveellisen verenkierron)

- heikentää munuaisten, maksan, suolten sekä muiden elinten toimintaa, minkä seurauksena suuri määrä puutteellisesti hapettunutta jätettä, suoloja sekä mahdollisia lääkeaineita ja myrkkyjä saattaa kerääntyä kehoon.

- uniapnea, astma, masennus, paniikkikohtaukset, ahdistus, hengityksen vinkuminen, yskiminen, tukkoinen nenä, kireys rinnassa, kuorsaaminen, huimaus, ärtynyt suoli, stressi ja yleinen uupumus.

Toisinaan jokin asia voi vaikuttaa hengityksen häiriintymiseen, joten tässäkin voi itsenään miettiä kumpi oli ennen, muna vai kana.


Laadukas nenähengitys

Listaamani asiat ehkä kuulostavat pelottavilta, mutta ei huolta, sillä hengitysvolyymia pienentämällä sekä hengittäessä nenänkautta saamme hyviä muutoksia aikaan. Mikään toki ei tule hetkessä ja harjoituksia tulee tehdä, pieni pala kerrallaan. Kun saamme hengityksen virtaamaan nenänkautta vaikuttaa se myös typpioksidin muodostumiseen nenän sivuonteloissa. Se seuraa ilmakiertoa keuhkoihin, missä se auttaa lisäämään hapenottoa vereen. Se vaikuttaa mm. verisuonten pintojen liikkuvuuteen, jotta veri pääsee kiertämään vapaammin ja auttaa estämään kolestorolin rakentumisen ja rasvaisen palkkikerroksen muodostuminen. Ilman typpioksidia verisuonten seinämistä tulee tahmaisia, sallien rasvaisen plakkikerroksen muodostumisen ja aiheuttaen lopulta rajoittuneen verenkierron, mikä taas nostattaa verenpainetta (sydämen joutuessa työskentelemään kovempaa työntääkseen verta koko kehoon).


Miten minä hengitän?

Muutoksia kaivatessa tarvitsemme alkuun tärkeimmän työkalun; tietoisuuden ei-niin-toimivasta tavasta. Alkuun on tärkeää tulla tietoiseksi siitä, miten on tottunut hengittämään. On siis tarkkailtava omia tottumuksiaan ja tapoja.

- Huomioi hengitätkö päivänaikana suunkautta, esimerkiksi hengästyessä? Myös harjoiteltaessa tulee pystyä hengittämään nenänkautta.

- Haukotteletko usein?

- Huokailetko?

- Kuorsaatko / onko sinulla uniapnea?

- Kuolaatko nukkuessasi? Heräätkö kuivalla sekä kipeällä kurkulla?

- Herätessä onko suusi kuiva ja kurkku mahdollisesti kipeä?

- Hengitätkö pinnallisesti, eli rintakehän alueella?

- Liikkuuko vatsasi sisään hengittäessä ulos vai sisäänpäin? Oikea rytmi on saada keskivartalo kevyesti laajenemaan joka suuntaan hengittäessä sisään ja rentouttaen uloshengityksellä (hengitys ei virtaa ylös hartioihin). Pallea on päähengityslihas.


Harjoitus:

Ota itsellesi 5-10 minuuttia aikaa, tila missä saat olla aivan rauhassa. Istu alas.

Huomioi:

1) Hengitätkö nenän- vai suunkautta?

2) Miten suuri hengityksen ”aalto” on jokaisella hengityksellä?

3) Uloshengityksen jälkeen onko sinulla tarve hengittää heti sisään, vai onko välissä luonnollinen tauko?

4) Onko hengityksen liikkeen havainnointi sinulle helppoa?

5) Missä kielesi sijaitsee hengittäessäsi? (erityisen tärkeä seikka, sillä kielen asento vaikuttaa hengitykseen – tulen kirjoittamaan tästä vielä erikseen ja puhun tästä Liikkuvuus-& kehonhuoltokurssillamme).


Hengitysrytmin ja -volyymin korjaamiseen löytyy erilaisia harjoituksia, joita on kuitenkin hyvä katsoa yhdessä osaavan ammattilaisen kanssa. Tietynlaiset sairaudet sekä terveydelliset tilat vaikuttavat siihen, minkälaisia harjoituksia on hyvä tehdä. Minulta voit varata ilmaisen konsultaatioajan (puhelimitse) ja tämän jälkeen voimme miettiä yhdessä millainen hengitysohjelma sinulle tehdään.


Kaivatessasi tähän apua ole yhteydessä Hannaan: hanna@hannaharkonen.com


Lähteet:

https://www.hoitavahengitys.fi/hengitatko-oikein/

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2953417/

https://buteykoclinic.com/online-courses-download/


Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki